PROOSAE

Ryhmän blogi


external image ponummajavaoo4.png


PROOSA



Sana proosa tulee latinankielen sanasta prosa, joka tarkoittaa suoraviivaista.

Proosa on kertomakirjallisuutta, joka ei noudata mitään runonmittaa, riimejä tai alkusointuja. Proosa pohjautuu suorasanaiseen tarinaan ja se kertoo asioista, jotka voisivat oikeasti tapahtua.

Proosa voidaan jakaa selvästi kahteen eri ryhmään: kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan. Kaunokirjallisuuteen kuuluvat mm. romaanit ja novellit. Kaunokirjallisuus on taideproosaa ja se perustuu fiktioon. Asiaproosa on erilaisia asiatekstejä, joihin törmää helposti lehtien sivuilla. Asiaproosaa perustuu pääasiassa faktoihin.

Me luimme kirjan Maailman kirjallisuuden mestarinovelleja 2, joka on taideproosaa. Kirja on novellikokoelma, jossa novellit eivät ole aivan nykypäiväisiä.

Sannan näkemys ryhmästä
Sannan näkemys ryhmästä


MINUUTTINOVELLI




Minuuttinovellin kehittäjän, Istvan Örkneyn mukaan minuuttinovellin ehtii lukea sillä aikaa kun keittää löysiä kananmunia tai odottaa varatun numeron vastaavan.

THV-Minuuttinovelli
Olipa kerran Suomen pääministeri Matti Vanhanen. Matti Vanhanen oli ilmestynyt eduskunnan kokoukseen alasti. Kun häntä haastatelittin myöhemmin, hän sanoi "jiyjrtiogteujhgf,kjghrd,gjhbfd,utyertyis8437truil576p9ojhhbti7634oituelw895td x,mhgsp5986urddrleu6pht" ja naputteli lisää makeutusainetta kahviinsa.

Toinen THV-Minuuttinovelli
Olipa kerran CP-Vammainen miees ja Teräsmies. He kisailivat kumpi törmää seinään kovempaa. Ensin oli vammaisen vuoro. Hän painoi sähköpyörätulinsa kaasun pohjaan ja kiisi kohti seinaa 6,5 kilometrin tuntivauhtia. Hän rysähti päin seinää ja räjähti veriseksi mössöksi. Sitten oli Teräsmiehen vuoro. Hän otti vauhtia, juoksi ihan täysiä, liukastui kilpikonnaan ja lensi vastoin kaikkia fysiikan lakeja suoraan Neptunukseen.

Kolmas THV-Minuuttinovellli
Olipa kerran englantilaistyylinen herrasmies. Hän oli kävelyllä kadulla, kun hän yht'äkkiä huomasi erään naisen pudottavan vahingossa lompakkonsa. Mies nosti lompakon ja lähti oitis naisen perään. "Anteeksi rouva, taisitte pudottaa lompakkonne", sanoi mies lipevästi ja iski naista kasvoihin pajavasaralla.

Neljäs THV-minuuttinovelli
Jokke oli kastelemassa kukkia. Jokke piti puutarhanhoidosta. "Jokke, syömään", huusi hänen vaimonsa. Jokke meni syömään vaimonsa tekemää hyvää kotiruokaa. Syötyään hän palasi puutarhaan kastelemaan kukkia.
Muovikukkia.
Jokella oli pitkät kalsarit farkkujen päällä.

Viides THV-Minuuttinovelli
Jouko istui kaikessa rauhassa kotonaan katselemassa televisiota. Oli viileä iltapäivä.
Yht'äkkiä Jouko säikähti aivan käsittämättömästi, kun ikkunasta lensi sisään maailman pelottavin pöllö.



NOVELLI JA SEN KERTOJA



Novelli on lyhytkirjallinen proosateos ja se on tarkoitettu luettavaksi yhdellä kertaa. Novelli keskittyy yleensä yhteen tapahtumaan. Jos novelli kertoo ihmisistä, se keskittyy päähenkilön elämän yhteen käännekohtaan. Novellin ajan ei silti tarvitse olla lyhyt, sillä novelli voi hypätä ajassa eteenpäin ja juoni säilyy silti. Nykyinen novellin muoto kehittyi 1800-luvulla Euroopassa.

Meidän ryhmän lukemassa novellikokoelmassa kertoja oli suurimassa osassa novelleja minäkertoja.

Minäkertoja tarkkailee maailmaa omasta näkökulmastaan. Minäkertoja voi kertoa hänelle itselleen tapahtuneista asioista tai tapahtumista, tai hän voi olla tapahtumien ulkopuolella ja kertoa jostakusta toisesta tai jostain tapahtumasta. Tarinan siis kertoo minämuodossa joku, joka ei ole tapahtumissa mukana. Minäkertojan käyttäminen on yleistä ja yksinkertaista, mutta se voi myös rajata tekstiä paljon, sillä minäkertoja ei näe oman näkökenttänsä ulkopuolelle, hän ei osaa kertoa toisten tunteita tai ajatuksia. Minäkertoja on joku tarinan henkilöistä.

Kertoja voi olla myös mm. ulkopuolinen kertoja tai kaikkitietävä kertoja. Ulkopuolinen kertoja kuvaa tapahtumia niiden ulkopuolelta. Hän ei pysty kertomaan mitä jokin tarinan henkilö ajattelee tai tuntee. Ulkopuolinen kertoja ei ole itse kukaan tarinan henkilöistä. Ulkopuolinen kertoja voi myös asettua jonkun henkilön puolelle. Kaikkitietävä kertoja tietää lähes kaiken. Hän pystyy kuvamaan tarinan henkilöiden tunteita ja ajatuksia. Kaikkitietävä kertoja ei myöskään ole kukaan tarinan henkilöistä. Kaikkitietävä kertoja voi kertoa myös mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaikka tarinan henkilöt elävät elämäänsä tietämättä mitään näistä tapahtumista.



MUUTAMIA NOVELLEJA MAAILMAN KIRJALLISUUDEN MESTARINOVELLEJA 2 KOKOELMASTA JA TULKINTAA NIIDEN KERTOJISTA


Günter Grass – Vasenkätiset (suom. Aarno Peromies)


Novellissa vasenkätiset on minäkertoja, joka kertoo koko novellin ajan ajatuksistaan. Jos novellissa ei olisi minäkertojan ajatuksia, sen pituus olisi moninkertaisesti lyhyempi. Jos novellissa ei olisi minäkertojaa, se olisi huomattavasti erilainen ja luultavasti aika tylsä.
Vaikka novelli voi kestää ajallisesti pitkäänkin, tämä novelli kestää kuitenkin vain hetken. Novelli kuvaa vain pientä hetkeä, mutta minäkertojan ajatuksista saa selville hänen elämästään paljon muutakin kun novellin hetkessä tapahtuneita asioita.
Kertojan nimeä ei novellissa mainita, mutta siitä saa selville, että hän on mies ja varmaan kolmenkymmenen jommallakummalla puolella.


Lars Ahlin – Surkeuteen kätketty lahja (suom. Kyllikki Villa)



Tässä novellissa ei ollut minäkertojaa, vaan kaikkitietävä kertoja. Kertoja tietää, mitä novellin henkilöille on tapahtunut novellin tapahtumia aikaisemmin ja pystyy kertomaan henkilöiden ajatuksia. Kertoja on joku ulkopuolinen, eikä hänestä saada tietää juurikaan mitään.
Novellissa on mies, joka valehtelee koko ajan. Hän keksii tarinoita, joita kertoo naiselleen. Mies luulee, että nainen ei tiedä hänen valehtelevan, mutta hän on väärässä.

Junichiro Tanizaki – Varas

Novellin päähenkilö on 1900-luvun alussa elävä poika. Tapahtumat keskittyvät kouluun, jossa on varas. Tarinan päähenkilö on kleptomaani, joka varastaa salaa ystäviltään. Hän jää kiinni ja selittelee ystävilleen kuinka hän ei ollut epärehellinen ja muuta ininää. Hänen on pakko varastaa, hän ei voi sille mitään. Lopussa hän kertoo olevansa nykyään ammattivaras ja vakuuttaa tarinan olevan tosi.
Tarinassa on minäkertoja, ja hän kuvailee tapahtumia omalta kannaltaan. Hän kertoo omista tunteistaan ja ajatuksistaan melko tarkkaan. Novelli on melko syvällinen, siinä on vähän enemmänkin kuin satu varkaasta, pitkin tarinaa hän kertoo moraalista ja tuntemuksistaan.

Katso myös Tietoa fanfictionista

Työn lähteenä toimi pääosin Wikipedia.