Blogi

Tekijät

Suvi, Lauri, Jenni, Iiro

PROOSAexternal image 953694_literature_mosaic.jpg


Proosa on suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa.
Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan, asiateksteihin, joissa voidaan käyttää myös tieteellistä termistöä tai yleensä ammattisanastoa. Taideproosaan luetaan suorasanainen kaunokirjallisuus, varsinkin romaanit ja novellit. Asiaproosa puolestaan on tavallinen ilmaisumuoto sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä, esseissä, tietokirjoissa ja monissa muissa kirjoitetun kielen lajeissa. Aluksi proosa käsitteli yleensä filosofiaa ja historiaa, mutta fiktio tuli kuvaan mukaan paljon myöhemmin. Yhdessä vaiheessa "proosa" oli synonyymi hölmölle ja mielikuvituksettomalle tekstille. Proosan tarkoitus on olla informatiivista ja tarkkaa, kuten historia tai journalismi. Yleensä proosassa käytetään juuri sen vuoksi selkeää kieltä. Yleensä tietoa toistetaan, jotta se menisi lukijalle perille.
Lähde: Wikipedia




Kirjan nimi


Teemana tänään 10
Vuosisatamme eurooppalaisia novelleja
Leena Kirstinä
Juha Rikama
Wsoy


Luimme tämän kirjan ja tässä on esittelyssä muutamia kirjailijoita.



Peter Bichsel


external image bichsel.jpgPeter Bichsel (24.3.1935-) on sveitsiläinen nykykirjailija. Tyypillisesti hän kirjoittaa pieniä tarinoita pienistä asioista lakonisella tyylillään.

70- ja 80-luvuilla Bichsel ei ollut erityisen tuottelias lehtimiehen ammattinsa vuoksi. Hän on toiminut myös opettajana ja luennoinut yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.

Bichselin tuotannosta erityisen suosittuja ovat hänen lapsille kirjoittamansa tarinat. Bichselin tavaramerkki on äärimmilleen pelkistetty kieli. Hän onnistuu kirjoittamaan usein sisällöllisesti rikkaita, syvällisiä ja monitulkintaisia kertomuksia hyvin niukalla sanavarastolla ja yksinkertaisin lausein. Lasten tapaan hän myös vääntelee sanoja ja leikkii niillä.

Lähde: Wikipedia


Pöytä on pöytä



Pöytä on pöytä-novellin on kirjoittanut Peter Bichsel. Se kertoo yksinäisestä miehestä, joka päättää alkaa muuttamaan esineitten ja asioitten nimiä. Lopulta hän ei enää ymmärrä muita ihmisiä ja jää täysin yksin.
Alussa mies tuntee olonsa tylsäksi ja odottaa yhtenä päivänä kaiken muuttuvan. Tajutessaan, ettei elämä muutukaan miksikään, hän raivostuu ja päättää väkisin muuttaa asioiden laidan.
Hän muuttaa kotinsa esineitten nimet ja uskoo maailman muuttuvan. Lopulta hän muuttaa jopa asioiden nimiä, kuten itsensä.
Mies kirjoittaa uuden, itsekeksityn kielensä sanoja ylös vihkoihin ja innostuu hetki hetkeltä enemmän. Hän alkaa unohtaa entiset nimet ja ihmisten kanssa puhuminen pelottaa häntä, koska hän ei enää tiedä, mitä he sanovat. Lopulta hän voi enää vain nauraa, koska hän ei ymmärrä enää yhtään mitään.
Muut ihmiset lakkaavat puhumasta hänen kanssaan, koska he eivät enää ymmärrä häntä. Mies jää yksin puhumaan vain itsensä kanssa.
Tarina on melko surullinen, koska se kertoo kielen merkityksestä ihmisille. Jollei ole mitään yhteistä kommunikaatioväylää, ihminen eristäytyy erittäin helposti muista. Omien kielien keksiminen on itsestäni toisinaan mukavaa. En kuitenkaan koskaan haluaisi muuttaa kieltä niin täydellisesti, etten enää ymmärtäisi muita.



Franz Kafka


external image 273562079_8ff6666f07.jpg?v=0Franz Kafka (1883 -1924) oli 1900- luvun yksi merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. Hän syntyi Böömissä (nykyään Tsekkiä) Prahassa keskiluokkaiseen Juutalaiseen perheeseen. Hän oppi äidinkielenään saksan, mutta osasi sujuvasti Tsekkiä ja myöhemmällä iällään opetteli vähän ranskaa. Kafkan isä oli perheen vaikutusvaltainen patriarkka, jonka vaikutus näkyy Kafkan kirjallisessa tuotannossa vahvana auktoriteettinä, jota vastaan päähenkilöt eivät voi kapinoida.

Kafkan kirjallista tyyliä voidaan luonnehtia surrealistiseksi. Kafkan novellien todellisuutta on joskus vaikea seurata, kun niissä kuvaelma joskus sekoittuu. Kafkan novelleissa ja romaaneissa ilmapiiri on synkkä ja ne käsittelevät käsittämätöntä ahdistusta, vainoa ja irrallisuuden tuntoa. Kafkan novelleissa ja romaaneissa keskeinen teema on auktoriteetti, jota vastaan päähenkilöt ovat kykenemättömiä kapinoimaan. Kafkan kirjallinen tuotanto loi kirjallisuuteen uuden tyylin, joka tunnetaan kafkalaisena tyylinä.


Kafkan tunnetuimpia teoksia ovat Hiilisangolla ratsastaja-novelli ja Oikeusjuttu- ja Linna
-novellit.

Lähde: Wikipedia


James Joyce - "vaikea kirjailija"


external image 377302313_cae56d847d.jpg?v=0James joyce(1882- 1941) oli irlantilainen kirjailija ja runoilija, jonka tunntuimpia teoksia ovat novellikokoelma Dublinilaisia, sekä romaanit: Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta, Odysseus ja Finnegans Wake. Joycen tyyliä pidetään vaikeana sillä hänen kirjalliset tuotoksensa sisältävät runsaasti hämäriä viittauksia, latinankielisiä lauseita sekä mytologisia rinnastuksia.

Joycen kirjallinen tuotanto poikkesi 1900- luvun yleisistä normeista, hän kuvasi asioita joita pidettiin siihen aikaan sopimattomina kuten seksuaalisuutta, hänen tuotoksensa ovat olleet julkaisukiellossa vielä 1960- luvulla. Kielellinen erilaisuus on myös vahvasti esillä; Joyce on käyttänyt kielellisesti sellaista tasoa, jota on edellytetty vain lyriikalta.

James Joyce on ollut paljon kommentoitu kirjailija, sillä hänen teoksistaan ei saada yksiselitteistä tulkintaa kriitikoiden kesken. Monet henkilöt eivät ole kyenneet lukemaan loppuun hänen romaanejaan erikoisen kirjoitustyylin takia; teokset ovat monimutkaisia ja raskaita, juonen epäselvyyden ja tajunnanvirtojen sekoittumisen takia, kuitenkin hänen teoksensa sisältävät suuria elämänviisauksia, huumoria ja älyä.

Lähde: Wikipedia

Roald Dahl


external image roald_dahl.jpgRoald Dahl 1916 – 1990 oli Britanniassa syntynyt kirjailija, joka kirjoitti sekä lapsille että aikuisille. Hänet tunnetaan humoristisesta tyylistään.

Dahl kirjoitti aikuisille muun muassa kauhu- ja eroottissävytteisiä novelleja sekä muistelmia kokemuksistaan sotilaslentäjänä.
Suosionsa huippuvuosina hän sai teksteistään suuria palkkioita.
Lapsille suunnatuissa tarinoissa lapset ovat neuvokkaita ja aikuiset yleensä kamalia. Teoksissa on paljon mustaa huumoria ja joskus väkivaltaa. Se voi olla syynä siihen, että osa lastenkirjoista suomennettiin vasta 20 vuotta niiden ilmestymisestä.
Monia Dahlin lastenkirjoja on sovitettu elokuvaksi, esimerkkeinä Kuka pelkää noitia, Matilda sekä Jali ja suklaatehdas.

Lähde: Wikipedia

Seuraava